| Tiivistelmä | Elinkeinopolitiikan suuria haasteita ovat kasvava maailmantalouden keskinäinen riippuvuus, syvenevä
tietoteknologian hyödyntäminen ja ympäristöongelmat sekä Suomessa palvelualojen tuotannon osuuden kasvu, väestön ikääntyminen ja keskittyvä alueellinen talouskehitys. Vastedes elinkeinopolitiikassa on entistä tärkeämpää, että markkinat ja innovaatioprosessi ja niiden keskinäinen vuorovaikutus toimivat kaikki hyvin.
Aktiivisen kuluttajan merkitys innovaatioiden synnyttäjänä kasvaa. Tehokkaat markkinat pakottavat yritykset hakemaan kilpailuetua innovatiivisilla ratkaisuilla. Kilpailu pitää myös hinnat kohtuullisina. Julkisten palvelualojen matala tuottavuus on merkittävä huolenaihe.
Liiketoimintaympäristöä on kehitettävä niin, että huomattava t&k-panostus johtaisi entistä useammin
menestykseen markkinoilla, asiakkaan tarpeisiin perustuvat innovaatiot lisääntyisivät, nopean kasvun yrityksiä olisi enemmän ja tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen liiketoiminnassa syvenisi.
Päästökauppa ja energian hinnan hidastavat kansantuotteen kasvua ja muuttavat tuotannon rakennetta.
Tämä kehitys pakottaa innovaatioihin, joiden tuloksena syntyy, jos kaupallistaminen onnistuu, uutta liiketoimintaa
energiapihien ja ympäristöystävällisten tuotteiden ja toimintatapojen muodossa.
Elinkeinopolitiikassa KTM toteuttaa "konserniajattelua" yhdentämällä omia politiikka-alueitaan (mm. yritys, teknologia, kuluttaja, kilpailu, energia). Lisäksi tarvitaan laajempaa yhteistyötä muiden politiikkalohkojen
kanssa (työllisyys, opetus, alue) laaja-alaisen elinkeinopolitiikan ohjelman tai jopa elinkeinoministeriön
muodossa.
Markkinaehtoisesti toimivissa yhtiöissä valtio-omistajan tavoitteita ovat kannattavuus ja pitkäjänteinen omistaja-arvon kasvattaminen. Osakemyynneistä saatuja tuloja käytetään t&k-toiminnan ja infrastruktuurihankkeiden
rahoittamiseen.
Kauppa- ja teollisuusministeriön yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Hannu Lipponen p. (09) 1606 3606 |